Jackpotit

Viime aikoina tutuksi tulleita termiä mukaellen - hallitse JITit ja JOTit, korjaa jackpotit - perjantaipäivä ja ehkä hieman yötäkin käytettiin jackpottiin osumisen merkeissä. Kauden kaataminen saavutti kriittisen pisteen, josta lumivyöryn synty laukeaa.

Illalla Joensuun gettoalueelle kerääntyi erivärisiin pipoihin sonnustautunut hiihtelijäporukka. Ensimmäinen kahdesta virallisesta ohjelmanumerosta oli kynttiläparisuunnistus. No kynttilöiden sytyttely jäi vähiin, sillä pieni lumihanki antoi keveän päivänsäteen vielä paistatella varjoisissakin paikoissa. Toisiinsa käsistä sidotut pariskunnat toteuttivat tasokkaasti reitinvalintojaan, ainakin sen jälkeen kun yksi kerrallaan tajunta LaKontkan laatiman kartan peilikuvaominaisuudesta tuli selville. Toisille siinä vaiheessa kun nopeimmat olivat jo viimeisiä rasteja leimaamassa... Kevyestä kotiseututuntemuksesta hyötynyt Heva korjasi Saanan kanssa ykkössijan. Seuraavilta sijoilta löytyi edelleen erinäisistä syistä nopeasti kartan ja parinsa kanssa sinuiksi tulleet suunnistelijat, mutta toisaalta eihän kukaan ole ketään estänyt muuttamasta Rantakylään. Leimantarkistus eri ruumiinosista suoritettiin moneenkin kertaan ja lopulliset tulokset selvisivät Jaskan tarkastettua seitsemättä kertaa etureisistä, pakaroista ja jalkapohjista löytyvien leimojen täsmäävyyttä.

Shampanjan ja veden suihkuttelun jälkeen syötiin suklaata. Ja hyvää oli. Tästä siirryimme illan juhlallisempan tilaisuuteen, ei sillä ettei suunnistus olisi aina yhtä juhlaa. O´Scar-gaalassa palkittiin vuoden aikana suunnistuksessa menestyneitä urheilijoita ympäri maailman ja puhetervehdykset saavuttivat Suomen niin Ruotsin kuin Norjankin alueelta. Muutamista palkinnoista mainittakoon vuoden Palaaja - Simo Pekka-Finkke, joka puolen vuoden suunnistustauon jälkeen suoritti paluun ja aina maajoukkueeseen saakka. Puheessaan SP totesi, että pitihän se palata kun ei parempiakaan löydy. Vuoden Norjalainen - Simo Martomaa kertoili kuinka on ikävöinyt Suomea, josta viime päivät on saapunut niin mukavia uutisia mm. Jere Karalahdesta ja Matti Nykäsestä. Suurin yllättys oli vuoden KR:n kasvatti. Aaro Asikaisen ja Petri Vainion nenän edestä sen vei KR:n oma poika Hannu Airila, joka on edustanut Kalevan Rastia jo monen menestyksekkään vuoden ajan. Ruotsista asti kiitospuhettaan pitänyt Hantteri totesi, että ehkä syy oli 6 AM-viestikullan voittaminen putkeen 2000-luvun vaihteessa. Ja tähän ei Aarolla ja Petrillä juuri saumoja ole ollut, sillä kyseiset kullat ovat Uudenmaan alueelta. Karjalainen-lehdessä KR:n kasvattina ylistetty Ruotsin kirjeenvaihtaja kertoi, että on todella yllättynyt ja erittäin otettu palkinnosta. Toki palkintoja riitti vielä vaikka millä mitalla, mutta uutistoimituksen muistitikkujen kärsiessä nestevaurioista jää niistä raportoiminen ensi vuoteen.

O´Scar-gaalan jälkeen syötiin jälleen suklaata ja ohessa kävivät jopa suksisauvatkin pyörähtämässä tanssilattialla vanhojen aikojen kunniaksi. Reikäinen parketti otti sen verran itseensä, että ehkä jatkossa näemme vain kumitupeilla varustettuja sauvakävelysauvoja. Gaalan jatkot päätettiin viettää rock-henkisissä tunnelmissa jossin yksityistilaisuuteen varatussa BeRockissa. Ja melko tukevasti se kaatopuoli sitten menikin.